DJ Orion (YleX, Finland)

DJ Orion & J.Shore – Brotherhood (Lost Language)


February 18, 2009

DJ Orion - Brotherhood (Lost Language)

OUT NOW!

iTunes – http://bit.ly/bhitunes
Beatport – http://bit.ly/bhbeatport
Audiojelly – http://bit.ly/bhaudiojelly
DJDownload – http://bit.ly/bhdjdownload

“DJ Orion & J.Shore – Brotherhood” is a sequel for One Sunday, a chill-out track with a bit more cinematic feel, yet hypnotic and laid-back. The track builds up slowly and with an oldskool vibe and peaks after 5mins to massive orchestral section.

Remixes come from Ayleon (trance), Flight & Jontey (progressive house), DJ Taucher (progressive oldskool trance) and Anton Sonin (trance). Check the clips below.

Coming up on Lost Language in November 2009.

DJ Orion & J.Shore – Brotherhood (Lost Language)
01. Brotherhood – Original Mix
02. Brotherhood – Ayleon remix
03. Brotherhood – Flight & Jontey remix
04. Brotherhood – DJ Taucher Adult Mix
05. Brotherhood – Anton Sonin remix

DJ Orion & J.Shore – Brotherhood. Available also on YouTube.

DJ Orion & J.Shore – Brotherhood (Ayleon remix). Available also on YouTube.

DJ Orion & J.Shore – Brotherhood (Flight&Jontey remix). Available also on YouTube.

DJ Orion & J.Shore – Brotherhood (DJ Taucher Adult Mix). Available also on YouTube.

DJ Orion & J.Shore – Brotherhood (Anton Sonin remix). Available also on YouTube.

If you like this, check Raining In Osaka, One Sunday and Goodbye Earth EP, too.

Lost Language writes:

“After a fine release on our sister label Solaris we were pleased when DJ Orion’s latest late night epic landed in our inbox. Here is teams up with J.Shore for “Brotherhood”.

First up on the remix is a fine effort from fellow Finnish trance duo Ayleon, tight drums, big pads and fine peak-time trance production take the original melody into far-off, new places. Flight and Jontey are next up on a Progressive House tip, again emphasising the “American Dream-like” cinematic quality of the original melody but now set against a house underbeat.

German favourite trance master DJ Taucher returns to the Hooj / Lost Language fold again with his growling, low-slung and moody trance. Things return to Finland for the Anton Sonin version, stabby pads and a neat use of the piano melody over darting arpeggios and solid 4/4 trance beats.

Finally we’ve saved the best til last, Juska and Joonas present their haunting original, swathed in ambient moods and subtle emotional melody.”

Next time live
11.03.2019
Orion - Urban Masses (Different Is Different) release date



Radio


On air every Friday on YleX, Finnish National Radio at 17:00-22:00 Finnish Time (GMT +2).
#Disko2000 17:00-20:00
#DJOrion 20:00-22:00.
See tracklists.
Soundcloud


Orion – Limb Darkening [My Techno Weighs A Ton]


Orion – Limb Darkening [My Techno Weighs A Ton]

https://fanlink.to/Berlin61

A funky fellow label “My Techno Weighs A Ton” went and released a new two-tracker of slightly housier stuff.

These tunes were constructed last summer in Berlin and have found their way to the crates of selectors like Cari Lekebusch, Sacha Robotti and Laurent Garnier.

Link: Soundcloud

All Soundcloud posts


Youtube


Video: Orion – Under The Hood [Absence of Facts]

Orion – Under The Hood [Absence of Facts]
SpotifyBeatport, Web

ABSENCE OF FACTS – ORION – UNDER THE HOOD

With its roots firmly in the relentless techno of the ’90s, Absence of Facts presents modern analog-inspired tracks that have been handcrafted and carefully selected in Helsinki, Finland.

“Under the Hood”, delivered by Absence of Facts main man Orion, is fully weatherproof, club and festival tested banger with a slowly growing buildup and that signature groovy approach.

Written and produced by Juska Wendland
Mastered by Phonogenic Audio
Recorded in Helsinki, Finland
© Absence of Facts 2018

All Youtube posts
Featured blog post


DJ Orion Yle Areenan musaohjelmien #1 vuonna 2018

Pari viikkoa sitten kuulin ihmeellisen uutisen: Mun vetämä YleX:n perjantai-ilta nousi koko Yleisradion musiikkiohjelmien Areena-tilastojen kärkeen alle 45-vuotiaiden kuuntelijoiden keskuudessa vuonna 2018. Tää on ihan sairaan hämmentävää monella eri tasolla. Mieti: Vuonna 2019 olisi hankalaa saada myytyä lähes mille tahansa radiokanavalle konsepti musaohjelmasta, joka tarjoaa pääasiassa marginaalista instrumentaalimusaa maanisella huutamisella säestettynä. Ja sit sellainen on kärjessä. Mä en tajua.

Tietysti tässä vaiheessa pitäisi kiittää kuunteiljoita. Mutta kun kuuntelija on aika passiivinen sana, se ei tähän oikein sovi. Se jengi, joka perjantai-iltaa on mahdollistanut vuodesta toiseen on yhtälailla sen ohjelman tekijöitä kuin minäkin. Parhaina viikkoina yli 90% ohjelman sisällöstä tulee kuulijoilta ja oma rooli on lähinnä välittää se hullun hyvä ja viihdyttävä sisältö muille. Voiko sen siistimpää tilannetta olla.

Mut tässä on muitakin oppitunteja. Ekana se, että tää marginaalimusiikin ohjelma ei tosiaan oo aina ollut mikään menestystarina. Se, että sitä on kuunnellut edes tolkullisen kokoinen jengi, kesti noin 8 vuotta. Melkein siis vuosikymmenen – ja siinäkään yhteydessä ei voi vähätellä Parasta Ennen!- ja Disko2000 -ohjelmien kyljessä räpistelemisen merkitystä.

Aikana, jolloin musan ja median kentällä odotetaan instant success -menestystarinoita, tällainen 8 vuoden ajan kasvaminen on monessa paikassa täysin mahdotonta. Nykyään odotetaan muutama kuukausi ja laitetaan lappu luukulle, jos juttu ei vedä. Miettikää, että 8 vuoden aikana kenelläkään ei tullut mieleen sanoa että “Ei tää humppa taida jengiä kiinnostaa, pistetään homma pakettiin”. Siinä kai todiste, etten oo ainoa joka on ollut tän ohjelman kanssa sekaisin;)

Oon nyt parin viikon aikana miettinyt paljon, et miksi jengi sit kuuntelee. Spekulaatiota ehkä, mutta mä haluan uskoa, että valtamedioiden, major labelien ja ylikansallisten yritysten puskeman musasisällön keskellä jengi haluaa yhä enemmän jotain hitusen vaihtoehtoisempaa. Loppuun asti laskelmoitu tarjonta haastaa meitä ihan liian vähän, härnää ja kiusaa meitä ihan liian vähän ja tarjoaa ihan liian paljon kädenlämpöistä kamaa. Kaiken ei tarvi aina olla helposti suussasulavaa – pääosa perjantai-illankin matskusta ei sula suussa vaan putoilee suoraan sinne ummetusosastolle.

Ja sit tietty se, että musaa tulee ovista ja ikkunoista ihan hulluna, ja hyvän materiaalin kuratointi on sairaan aikaavievää ja vaikeaa. Se, että sitä tehdään porukalla yhdessä pe-illan toiveiden, demokratiaraitojen, yhteisen Spotify-listan ja Facebook-groupin avulla on ihan maagisen siistiä ja lopputulos ihan timanttia. Kuka edes vähän aiheesta kiinnostunut ei haluaisi sellaista pakettia selata?

Mulla ei oo ollut ikinä fiilis, että mä meen radiostudiolle saapuessa _töihin_. Eikä oikein ikinä fiilis, että mä oon mun ohjelmasta vastuussa mun pomoille tai Yleisradiolle. Vastuuntunto tulee siitä, että saisi nostettua kotimaista konemusakenttää viikottain niin hyvin ja monipuolisesti kuin mahdollista – tapahtumia, artisteja ja musaa – ja siitä, että pystyy antamaan kaikkensa (siis ihan fyysisesti:) kolmen tunnin ajan niille, jotka radion tai Areenan (ja kaljan) haluaa napsauttaa auki.

Ihan hullun siistiä (ja tosi uskomatonta), että 11 vuoden ajan oon saanut paahtaa tätä hommaa ja – kuvitelkaa – tässä ostetun ja pakotetun näkyvyyden ja ylitehostetun musateollisuuden maailmassa mikään taho ei oo ikinä tullut kertomaan mulle, että jotain pitäisi soittaa tai olla soittamatta. Se on kansallisella radioasemalla kai jo globaalistikin melko harvinainen mahdollisuus, jota en halua ikinä pitää itsestäänselvyytenä.

Huhh – se että luit näin pitkästi maanisesta intrumentaalimusiikin ohjelmasta ei tee sustakaan kyllä yhtään sen tasapainoisempaa ihmistä. Mut ehkä just siks kuulutaan hyvin yhteen. Kiitos, jos oot klikannut Areenasta oikeaa nappia joskus viime vuoden aikana ja olit myötävaikuttamassa tähän hämmentävään sijoitukseen. Siksikin vuonna 2019 kotimainen konemusa voi oikein hyvin. ❤️

-Juska

(Sama postaus keskusteluineen Facebookissa)


All featured posts