DJ Orion (YleX, Finland)

DJ Orion Yle Areenan musaohjelmien #1 vuonna 2018


February 21, 2019

Pari viikkoa sitten kuulin ihmeellisen uutisen: Mun vetämä YleX:n perjantai-ilta nousi koko Yleisradion musiikkiohjelmien Areena-tilastojen kärkeen alle 45-vuotiaiden kuuntelijoiden keskuudessa vuonna 2018. Tää on ihan sairaan hämmentävää monella eri tasolla. Mieti: Vuonna 2019 olisi hankalaa saada myytyä lähes mille tahansa radiokanavalle konsepti musaohjelmasta, joka tarjoaa pääasiassa marginaalista instrumentaalimusaa maanisella huutamisella säestettynä. Ja sit sellainen on kärjessä. Mä en tajua.

Tietysti tässä vaiheessa pitäisi kiittää kuunteiljoita. Mutta kun kuuntelija on aika passiivinen sana, se ei tähän oikein sovi. Se jengi, joka perjantai-iltaa on mahdollistanut vuodesta toiseen on yhtälailla sen ohjelman tekijöitä kuin minäkin. Parhaina viikkoina yli 90% ohjelman sisällöstä tulee kuulijoilta ja oma rooli on lähinnä välittää se hullun hyvä ja viihdyttävä sisältö muille. Voiko sen siistimpää tilannetta olla.

Mut tässä on muitakin oppitunteja. Ekana se, että tää marginaalimusiikin ohjelma ei tosiaan oo aina ollut mikään menestystarina. Se, että sitä on kuunnellut edes tolkullisen kokoinen jengi, kesti noin 8 vuotta. Melkein siis vuosikymmenen – ja siinäkään yhteydessä ei voi vähätellä Parasta Ennen!- ja Disko2000 -ohjelmien kyljessä räpistelemisen merkitystä.

Aikana, jolloin musan ja median kentällä odotetaan instant success -menestystarinoita, tällainen 8 vuoden ajan kasvaminen on monessa paikassa täysin mahdotonta. Nykyään odotetaan muutama kuukausi ja laitetaan lappu luukulle, jos juttu ei vedä. Miettikää, että 8 vuoden aikana kenelläkään ei tullut mieleen sanoa että “Ei tää humppa taida jengiä kiinnostaa, pistetään homma pakettiin”. Siinä kai todiste, etten oo ainoa joka on ollut tän ohjelman kanssa sekaisin;)

Oon nyt parin viikon aikana miettinyt paljon, et miksi jengi sit kuuntelee. Spekulaatiota ehkä, mutta mä haluan uskoa, että valtamedioiden, major labelien ja ylikansallisten yritysten puskeman musasisällön keskellä jengi haluaa yhä enemmän jotain hitusen vaihtoehtoisempaa. Loppuun asti laskelmoitu tarjonta haastaa meitä ihan liian vähän, härnää ja kiusaa meitä ihan liian vähän ja tarjoaa ihan liian paljon kädenlämpöistä kamaa. Kaiken ei tarvi aina olla helposti suussasulavaa – pääosa perjantai-illankin matskusta ei sula suussa vaan putoilee suoraan sinne ummetusosastolle.

Ja sit tietty se, että musaa tulee ovista ja ikkunoista ihan hulluna, ja hyvän materiaalin kuratointi on sairaan aikaavievää ja vaikeaa. Se, että sitä tehdään porukalla yhdessä pe-illan toiveiden, demokratiaraitojen, yhteisen Spotify-listan ja Facebook-groupin avulla on ihan maagisen siistiä ja lopputulos ihan timanttia. Kuka edes vähän aiheesta kiinnostunut ei haluaisi sellaista pakettia selata?

Mulla ei oo ollut ikinä fiilis, että mä meen radiostudiolle saapuessa _töihin_. Eikä oikein ikinä fiilis, että mä oon mun ohjelmasta vastuussa mun pomoille tai Yleisradiolle. Vastuuntunto tulee siitä, että saisi nostettua kotimaista konemusakenttää viikottain niin hyvin ja monipuolisesti kuin mahdollista – tapahtumia, artisteja ja musaa – ja siitä, että pystyy antamaan kaikkensa (siis ihan fyysisesti:) kolmen tunnin ajan niille, jotka radion tai Areenan (ja kaljan) haluaa napsauttaa auki.

Ihan hullun siistiä (ja tosi uskomatonta), että 11 vuoden ajan oon saanut paahtaa tätä hommaa ja – kuvitelkaa – tässä ostetun ja pakotetun näkyvyyden ja ylitehostetun musateollisuuden maailmassa mikään taho ei oo ikinä tullut kertomaan mulle, että jotain pitäisi soittaa tai olla soittamatta. Se on kansallisella radioasemalla kai jo globaalistikin melko harvinainen mahdollisuus, jota en halua ikinä pitää itsestäänselvyytenä.

Huhh – se että luit näin pitkästi maanisesta intrumentaalimusiikin ohjelmasta ei tee sustakaan kyllä yhtään sen tasapainoisempaa ihmistä. Mut ehkä just siks kuulutaan hyvin yhteen. Kiitos, jos oot klikannut Areenasta oikeaa nappia joskus viime vuoden aikana ja olit myötävaikuttamassa tähän hämmentävään sijoitukseen. Siksikin vuonna 2019 kotimainen konemusa voi oikein hyvin. ❤️

-Juska

(Sama postaus keskusteluineen Facebookissa)

Next time live
27.05.2019
Afrozoid - Triple Fusion (Orion remix) [Valvula] - release date
01.06.2019
YleXPop, Joensuu



Radio


On air every Friday on YleX, Finnish National Radio at 17:00-22:00 Finnish Time (GMT +2).
#Disko2000 17:00-20:00
#DJOrion 20:00-22:00.
See tracklists.
All Soundcloud posts


Youtube


Video: Orion – Under The Hood [Absence of Facts]

Orion – Under The Hood [Absence of Facts]
SpotifyBeatport, Web

ABSENCE OF FACTS – ORION – UNDER THE HOOD

With its roots firmly in the relentless techno of the ’90s, Absence of Facts presents modern analog-inspired tracks that have been handcrafted and carefully selected in Helsinki, Finland.

“Under the Hood”, delivered by Absence of Facts main man Orion, is fully weatherproof, club and festival tested banger with a slowly growing buildup and that signature groovy approach.

Written and produced by Juska Wendland
Mastered by Phonogenic Audio
Recorded in Helsinki, Finland
© Absence of Facts 2018

All Youtube posts
Featured blog post


Heron presents: The Grasshopper Warbler 064 w/ Orion

‘Today’s guest is the Finnish dj, producer and labelowner Orion.

Juska Wendland aka Orion is based in Helsinki, owns an amazing label called Absence Of Facts, is besides Techno also a producer for Downtempo and Ambient and hosts his own radio show every Friday 7 – 10 PM on Ylex, the Finnish National Radio.

I came across his work months ago, when i discovered one of his collaborations with the swedish mastermind Cari Lekebusch.

Orion just told me that they had a really good studio session in February – four 134-136bpm tracks are coming out in the upcoming months. He really enjoys working with him in a studio he said – this was the third time and as they both know now how they are used to work the tracks, it’s easy to just fire up the machines and get going.

His label Absence of Facts is going strong – Orion said: “I believe small indie labels have a lot of potential in the future, especially outside of mainstream music. AOF has lots of new releases in the pipeline – and I see the project is more than just a record label. I can channel all sort of arts out with the releases – the cover art is a series of abandoned places I’ve visited around the world and the video clips are series of experiments with After Effects.”‘


All featured posts